Kun kello oli vähän yli kahdeksan aamulla olin jo juonut neljä kuppia kahvia, imenyt valtavan määrän inspiraatiota netistä, selittänyt vastaheränneelle miehelleni suu vaahdossa uudesta projektistani ja jättänyt liian monta ääniviestiä aamuyön tunneilla ystävälleni koskien pelkästään bullet journalia. Koska tiedossa oli että viettäisin vähintään yhden, todennäköisesti usean päivän kotona flunssan kourissa päätin käydä välittömästi hankkimassa tarpeet jotta pääsisin väkertämään omaa bujoani saikkupäivien iloksi. Puoli yhdeksään mennessä olin jo Prisman hyllyjen välissä pohtimassa millainen vihko olisi järkevin ja millaiset värikynät ostaisin. Yhdeksältä olin jo työn touhussa keittiön pöydän ääressä.
Nyt parin päivän väkerryksen jälkeen olenkin saanut homman kivasti aluilleen. Isoin haastehan tässä tulee olemaan sen täyttö tulevaisuudessa. Minä kun olen aika helposti innostuvaa sorttia ja innostuessani jostain asiasta saatan touhuta sen parissa montakin viikkoa lähes päättömästi. Kun olen vaikkapa neulonut tai editoinut videoita illat läpeensä kuukauden putkeen, jää sen jälkeen touhu hetkeksi unholaan kunnes taas ennen pitkään innostun siitä uudestaan. Tässä on kuitenkin oleellista täyttää, käyttää ja hyödyntää bujoa jatkuvasti.
Voi olla että alkuinnostuksen laannuttua kalenterin koristeluun käytetty aika vähenee merkittävästi. Jos kuitenkin saisin käytettyä sitä vuoden niin olisin kyllä tyytyväinen! Vaikka vihkon loppua kohden tyyli vaihtuisikin minimalistisemmaksi.
Ainakin omasta mielestäni bujon paras puoli on juurikin se että jokainen voi tehdä siitä juuri omanlaisensa. Laittaa sinne niitä omia juttuja. Koristella mielin määrin tai olla koristelematta. Seurata säätä, askelia, unta tai vaikka veden juomis tottumuksiaan. Laittaa to do-listoja ja tapaamisia tai täytellä päiväkirjamaisesti ajatuksia. Piirrellä kuvia tai kirjoittaa runoja ja lyriikoita.
Vihkosta sen verran että päätin itse hankkia tyhjäsivuisen vihkon. Ruudut tai viivat olisi ärsyttäneet. Jos kuitenkin törmäät jossain vihkoon jossa on pisteitä niin sellainen olisi paras. Ei kaunista sivua pilaavia viivoja mutta tasaisesti olevat pienet pisteet helpottavat hommaa huomattavasti olematta kuitenkaan häiritseviä. Itse en Prismasta sellaista löytänyt enkä jaksanut kipeänä parin tunnin yöunien jälkeen lähteä muista kaupoista etsimäänkään. Nyt olenkin sitten niska väärällään silmät ristissä mittaillut viivottimen avulla tasaisia välejä ja piirrellyt viivoja. Jos tämä innostus säilyy niin seuraava vihkoni sisältää ne pisteet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti